Vihdoin kouluun

Eli mulla tosiaan alko koulu tän viikon maanantaina. Nyt on sitten ekan kouluviikon jälkeen vihdoin aikaa vihdoin kirjottaa blogiin...

Olin tosi innoissaan koulun alkamisesta, mutta mua myös pelotti aika paljon. Kuulosti tosi ahistavalta, että opettajia pitää teititellä ja kännykkää ei saa käyttää koko koulupäivän aikana ollenkaan. Menin kouluun samaa matkaa yhen mun luokkalaisen kaa, joka on tästä samasta kylästä. Se helpotti tosi paljon,  ja se ja sen kaverit autto mua tosi paljon ekana päivänä. Opettajatki oli ihan hirmu kivoja, ei yhtään niin vakavia ja tiukkoja kun olin luullu. Plus oli mahtavaa kun kaikki oletti etten puhu yhtää saksaa, eikä kukaan siis odottanu multa kovin suuria.

Oon tosi tyytyväinen mun luokkaan. Kaikki on niin mukavia ja aina haluaa auttaa mua. Mua huolestutti kenen kanssa meen syömään, mutta sekin oli ihan turhaa, kun aina on joku tullu kysymään mua niitten kaa. Täällä on siis tunnin ruokatauko, jonka aikana käyää kaupungissa syömässä. Ja ainaki vielä kaikki on kokoajan ihan innoissaan auttamassa mua. Ihmisiin on vaan vähän vaikee tutustua, kun ei pysty mitenkää osallistumaan muitten keskusteluihin kielen takia. Onneks kuitenki tosi monet mun luokkalaiset puhuu mulle ihan innoissaan enkkua! Vieruskaverit kääntää aina opettajan sanomat sivunumerotki enkuks, vaikka kyllähän mä ne muutenki ymmärtäisin.. :D no parempi näin kun etten sais ollenkaan apua!

Luulin, että kymppiluokalla koulua ois ollu aika vähä, mutta ei, mulla on 37 oppituntia viikossa! Oon koulun jälkeen tosi väsyny liian saksan kuulemisen jälkeen, vaikken tunneilla hirveesti pystykkää tekee mitää. Enkku ja musiikinteoria menee tietty helposti, mutta saksasta en ymmärrä yhtää mitää ja ihan tyydyn siihen. Ne lukee siellä jotain lakitekstejä ja kuulemma se on niillekki vaikeeta ymmärtää.

Mun lukkari

Ja jee pääsin vihdoin kuoroon! Se on kyllä vaan sellane 45min/viikko, mutta parempi kun ei mitään. Valitsin siis koulussa musiikkiprofiilin(?) ja mulla on 3h viikossa teroriaa. Tänään kävin myös eka kertaa orkesterissa, ja ens viikolla alkaa viulutunnit!

Nyt arjen alettua oon alkanu tykkää tästä paikasta tosi paljon. Oon aina tykänykki, mutta nyt erityisesti. On ihana istua bussissa auringon noustessa aamusumussa. Vuoret taustalla tekee maisemasta täydellisen. Rottweil on myös ihana kaupunki ja on ihanaa käyä ostamassa sieltä ruokatauolla jäätelö. Ah tää arki tuntuu luksukselta! Mulla on nykyään tosi kiva olla täällä perheessäkin, huomasin sen ekan koulupäivän jälkeen kun tulin kotiin. Oikeesti eka kertaa tuntu siltä, että tulin kotiin, paikkaan jossa saan rentoutua. Täällä on aina niin hyvä tunnelma kun istutaan pöyän ääressä syömässä ja kaikki kertoo päivistään.

Ja huomenna onkin sitte edessä ainaki 10h autossa istumista, mennään kattoo jotain musikaalia jonnekki kauas. Vaikka koulussa onkin mukavaa, niin viikonloppu tulee kyllä todella tarpeeseen!!

Lomaa

Terve! Tässä on vietetty nyt 14 viikkoa kesälomaa ja olis vielä yks viikko jäljellä. En oo mitää hirveen erikoista tehny, mutta silti päivät ja viikot menee tosi nopeeta. Ootan aika innolla jo koulun alkua, vaikka se myös pelottaakin. Kävin tänää koululla sihteerin luona ja vaikutti ihan mukavalta paikalta. Meen siis tosiaan kymppiluokalle, eli mun luokkakaverit on 99-syntyneitä. Ihan hyvä varmaa, kuitenki niin huono oon vielä tässä kielessä.

Mua on vähän masentanu tässä lähiaikoina. Mulla ei oo oikee tekemistä ja sit kun kuulen muilta vaihtareilta kuinka ne tekee kaikkea ja nauttii elämästä tulee sellanen olo, että mä vaan hukkaan aikaani täällä. Musta tuntuu vieläki että parhaat hetket täällä Saksassa oli siellä leirillä.. Vaikka mun perhe onkin tosi ihana ja hostäiti aina kysyy onko kaikki hyvin ja onko koti-ikävä, niin silti tunnen olevani niin yksin. Vaikka tää onkin "vaan" Saksa, niin täällä tehään silti tosi monet asiat erilailla kun Suomessa tai meijän perheessä, ja ne tuntuu joskus toosi rasittavilta. Aluksi rakastin olla täällä pikkukylässä peltojen keskellä, mutta nyt on jo niin ikävä kunnon kaupunkimaisemaa.

Tänään mulla oli kumminki tosi hyvä päivä ja tajusin, että joillaki alkaa vaihtovuosi vasta nyt ja silti ne lähtee samaan aikaa ku mää. Mulla on vielä 10kk jäljellä, eikä vielä voi tietää mitä tästä tulee. Sittenhän se vaihtovuosi vasta kunnolla alkaa, kun pääsee kouluun!

Onneks voin jo melkeen olla täällä talossa kuin kotonani, vaikka tietenkään en kehtaa mennä ottaa jääkaapista ruokaa tms, mut veikkaan, et se tulee olee näin koko vuoden, koska muutkaan ei täällä tee niin. Ja voi että mulla on ikävä laulamista! Kotona laulan aina ihan koko ajan, mutta nyt oon ollu kuukauden ihan täysin laulamatta. Muistan kun mua ekoina päivinä aina hävetti herätä, kun en oikee tienny minne ois pitäny mennä, mut nykyään meen ihan reippaasti ottaa aamupalaa. En ymmärrä itekkään enää mikä siinä oli nii vaikeeta :D

Ostin pari disneyleffaa saksaksi. Näitten kaa on sitte kiva opetella, kun oon nähny noi jo monta kertaa :D

Muutenki tuntuu, että oon jo nyt muuttunu aika paljon tän kuukauden aikana. Täällä ei muutenkaa hermostu mistään pikkuasioista, kun on kokoajan joutunu tekee asioita mukavuusalueen ulkopuolella. Joskus aattelin, etten vois lähteä vaihtoon koska en uskalla/osaa puhua vierasta kieltä, mutta nyt oon huomannu, että puhun enkkua ihan ajattelematta sen kummemmin ja pystyn sanomaan ihan kaiken minkä haluan. Saksa on vielä vähän eri juttu, ymmärrän kyllä paljon ja luulen että vähän miettimällä pystysin puhumaanki mutta ei sitä vaa jaksa vaihtaa! Kuulostaa varmaa ulkopuolisten korvaan hauskalta, kun mulle puhutaan saksaa ja vastaan enkuksi. Nooh jospa sitte ku koulut alkaa alan yrittää enemmän saksalla..

Käytiin viikonloppuna veneilemässä joella, 25 astetta lämmintä ja vaikka vesi ei näytäkkää kovin houkuttelevalta,
niin menin silti uimaan. Ja ah mitkä maisemat tuolla oli! 

Rakastan Rottweilia! Tää on siis kaupunki tässä lähellä, jossa tuun käymään myös koulua